Toimialajärjestöviesti

Tiivistys liittokokouksen valintaprosessista

• SY:n liittokokous valitsee 22.10. Tampereella SY:n puheenjohtajan ja kaksi (2) varapuheenjohtajaa.
• SY:n valtuusto valitsee kokouksessaan 22.11. muut kahdeksan hallituksen jäsentä.
  • Kokouksessa valittavien keskusliiton hallituksen jäsenten toimikausi alkaa heti ja kestää seuraavaan hallituksen jäsenten valintaan asti.
  • Liittokokouksen 22.10. valitsemilla SY:n valtuuston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajalla on puhe- ja läsnäolo-oikeus hallituksen kokouksissa.
• Hallituspaikat jakautuvat aluejärjestöjen ja toimialajärjestöjen kesken niiden yhteenlaskettujen valtuustopaikkojen suhteessa.
  • Käytännössä tämä tarkoittaa, että 8 hallituspaikasta aluejärjestöt saavat 5 paikkaa ja toimialajärjestöt 3 paikkaa.
  • Puheenjohtajistoa ei huomioida hallituksen muiden jäsenten paikkoja ja jakosuhdetta laskettaessa.
• Hallituksen jäsenten tulee olla keskusliiton jäsenjärjestön tai jäsenjärjestöön kuuluvan yhdistyksen jäsenyrityksen yrittäjiä.
  • Keskusliittoon tai sen varsinaiseen jäseneen työsuhteessa olevaa henkilöä ei voida valita hallituksen jäseneksi tai varajäseneksi.
  • Sama henkilö voidaan valita hallituksen jäseneksi enintään kolmeksi peräkkäiseksi toimikaudeksi samaan tehtävään.
    • HUOM! Järjestövaliokunta linjasi kokouksessaan 11.6., että toimikausien laskeminen alkoi 2020, kun hallitus valittiin ensimmäistä kertaa uusien sääntöjen (hyväksyttiin 2019 liittokokouksessa) mukaisesti.
• Valtuustossa varsinaisilla jäsenillä (aluejärjestöt + toimialajärjestöt) on mahdollisuus esittää hallitukseen jäseniä.
  • Käytännössä tämä on aiemmin tapahtunut niin, että ehdotuksia on pyydetty aluejärjestöiltä etukäteen.
  • Toimialajärjestöt tekivät edellisellä kerralla 2020 yhteisen esityksen hallituksen jäsenistä toimialajärjestöjen mandaattipaikoille.
• Vaalivaliokunta vai ei?
  • Ellei valtuusto aseta erillistä vaalivaliokuntaa, vaalivaliokuntana toimii järjestövaliokunta, joka tekee esityksensä hallitukseen valittavista henkilöistä
    • Edellisellä kerralla (2020) järjestövaliokunta toimi myös vaalivaliokuntana, jolloin:
      • Järjestövaliokunnan päätöksen mukaisesti pohjaesityksessä huomioidaan ensisijaisesti ehdokkaiden kokemus ja osaaminen järjestötyöstä, vaikuttamisesta ja hallitustyöskentelystä.
      • Kokoonpanossa kiinnitetään huomioita eri toimialojen edustavuuteen, erilaisten alueiden edustavuuteen ja erikokoisten yritysten edustavuuteen. Lisäksi huomioidaan sukupuoli- ja ikäjakauma.

---

Toimialajärjestöjen Elo-webinaarin ohjelma

Tervetuloa Toimialajärjestöjen Elo-webinaariin elokuun 31. päivänä klo 9–15.

9.00 Ajankohtaiskatsaus
puheenjohtaja Petri Salminen

9.30 Talouden näkymät
pääekonomisti Mika Kuismanen

10.15 TE24 uudistus yritys- ja työnantajapalvelujen näkökulmasta
neuvotteleva virkamies Lari Anttonen, TEM

11.15 Lounas

12.00 Ajankohtaista hyvinvointialueilla
elinkeinopolitiikan asiantuntija Henrik Wickström

12.30 Hankintalain uudistaminen
elinkeinopolitiikan asiantuntija Henrik Wickström

13.00 Puuteollisuusyrittäjien OV-hanke
toiminnanjohtaja Janne Liias

Tauko

13.45 Valmistautuminen eduskuntavaaleihin
johtaja Harri Jaskari

14.30 Liittokokous Tampereella 22.10
toimialapäällikkö Mika Hämeenniemi

15.00 Tilaisuuden päätös

---

Yksinyrittäjäkyselyn näkymiä ja arvioita

Suomen Yrittäjien Yksinyrittäjäkyselyn raportti julkaistiin kesäkuun puolessa välissä. Yksinyrittäjäkyselyyn saatiin 2290 vastaajaa eli noin 400 enemmän kuin viime kerralla. Raportti sai mediassa varsin hyvin näkyvyyttä.

Perhe-elämän ja yrittäjyyden yhteen sovittamisen haaste on erityisen suurta yksinyrittäjillä. Vastaajista kolmannes ilmoitti, ettei ole pitänyt perhevapaita lainkaan. Tilanne on mennyt hieman parempaan suuntaan, sillä 2019 kyselyssä osuus oli 38 prosenttia.

Miehistä puolet vastasi, ettei pitänyt lainkaan perhevapaita. Naisista kymmenen prosenttia ilmoitti, ettei pitänyt lainkaan perhevapaita, kun edellisessä kyselyssä osuus oli 20 prosenttia. Yrittäjä-äidit pitävät aiempaa paremmin perhevapaita, mutta isillä tilanne ei ole kohentunut.

Päätoimisista yksinyrittäjistä alle 2 000 euroa bruttona kertoi ansaitsevansa 36 prosenttia. Vastaava lukema oli vuoden 2019 kyselyssä 41 prosenttia ja vuonna 2016 45 prosenttia. Kun mukaan otetaan osa-aikaisesti toimivat yksinyrittäjät, alle 2 000 euroa tienaavien osuus nousee 44 prosenttiin. Tässäkin kehitys on loivasti parempaan, sillä osuus oli 48 prosenttia vuonna 2019 ja kolme vuotta aiemmin 51 prosenttia.

Jaksamisessa yksinyrittäjät jakaantuvat selkeästi kahteen ryhmään: 54 prosenttia vastasi kärsineensä jaksamisen haasteista jossakin vaiheessa, 46 prosentilla ei ole ollut haasteita ollut. Jaksamisongelmia kokeneista puolestaan 27 prosenttia vastasi, ettei ole hakenut apua. Tyypillisiä syitä tälle ovat, että yrittäjä ei tiedä, mistä apua olisi saatavilla tai sen hakemiselle ei ole aikaa.

Työterveyshuolto on edelleen käytössä vain pienellä osalla yksinyrittäjistä, sillä 68       prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei ole järjestänyt itselleen työterveyshuoltoa. Erityisesti naisilla työterveyshuolto on käytössä harvoin, sillä osuus on vain 21 prosenttia, kun vastaava osuus miehillä oli 34 prosenttia.

Maltillista tai voimakasta kasvua tavoittelee vastaajista 56 prosenttia. Edellisessä vuoden 2019 kyselyssä kasvua tavoitteli 11 prosenttiyksikköä suurempi joukko. Tärkeimmiksi kasvukeinoiksi arvioitiin uusien tuotteiden tai palveluiden lanseeraaminen (37 %), verkostoituminen kumppaneiden kanssa (36 %) ja työntekijän palkkaaminen (34 %). Kasvuhalukkuus on laskenut kaikilla toimialoilla, mutta voimakkainta lasku on ollut rakentamisen toimialalla. Kovinta kasvuhalukkuutta on kaupan toimialalla.

Yksinyrittäjät varautuvat vanhuuden päiviin monin eri tavoin. Sijoitustoiminnalla yrittäjyyden jälkeiseen elämään varautuu lähes puolet (48 %). Osuus on kasvanut 2019 kyselystä 11 prosenttiyksiköllä. Säästämällä rahaa ilmoittaa varautuvansa kolmannes. Vain 31 prosenttia yksinyrittäjistä kertoi maksavansa riittävästi YEL-maksua.

Yksinyrittäjäkyselyn raportti löytyy kokonaisuudessaan täältä.