YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Arvonlisävero
Arvonlisävero (alv) on kulutusvero, jota maksetaan lähes kaikista tavaroista ja palveluista. Kun yrittäjänä myyt tavaroita tai palveluita, lisäät myyntihintoihin arvonlisäveron ja tilität sen valtiolle. Lopulta arvonlisäveron maksaa yleensä kuluttaja, mutta sinä yrittäjänä huolehdit sen oikeasta ilmoittamisesta ja maksamisesta verottajalle.
Sisältö:
- Arvonlisäverovelvollisuus ja alv-rekisteri
- Milloin arvonlisäveroa ei tarvitse maksaa?
- Käänteinen alv eli käännetty arvonlisäverovelvollisuus
- Miten arvonlisävero ilmoitetaan ja maksetaan?
- Arvonlisäverokannat Suomessa
Yrittäjien jäsenenä näet myös maksumuurin takana olevat sisällöt, kun olet kirjautunut Jäsenpalveluun:
Arvonlisäverosta tiivistetysti
- Alv-rekisteri eli arvonlisäverovelvollisten rekisteri kertoo, mitkä yritykset ovat arvonlisäverovelvollisia.
- Kaikkien alv-velvollisten pitää ilmoittautua alv-rekisteriin.
- Yritys ei ole arvonlisäverovelvollinen eli arvonlisäveroa ei tarvitse maksaa, kun yrityksen liikevaihto on enintään 20 000 euroa kuluvana ja edellisenä kalenterivuonna. Alv-rekisteriin tällöinkin voi hakeutua vapaaehtoisesti.
- Käänteinen alv eli käännetty arvonlisäverovelvollisuus on esimerkiksi rakentamispalvelujen myynnissä. Se tarkoittaa, että vastuu arvonlisäveron ilmoittamisesta ja maksamisesta siirtyy ostajalle.
- Arvonlisävero ilmoitetaan ja maksetaan Verohallinnolle useimmiten kuukausittain. Pienet yritykset voivat hakeutua pidempään arvonlisäveron ilmoittamisen ja maksamisen tahtiin.
- Yleinen alv-kanta on 25,5 prosenttia. Muita arvonlisäverokantoja ovat 13,5 %, 10 % ja 0 %.
- Arvonlisäveron vähennysoikeus tarkoittaa, että kun yrityksesi ostaa tuotteen tai palvelun toiselta arvonlisäverovelvolliselta vähennykseen oikeuttavaa liiketoimintaa varten, voit vähentää ostojen arvonlisäveron myyntien arvonlisäverosta.
- Arvonlisäverotonta toimintaa ovat esimerkiksi terveyden- ja sairaanhoito, sosiaalihuolto, yleissivistävä ja ammatillinen koulutus, korkeakouluopetus ja tekijänoikeudet.
Arvonlisäverovelvollisuus ja alv-rekisteri
Alv-rekisteri kertoo, mitkä yritykset ovat arvonlisäverovelvollisia. Yritys on yleensä arvonlisävelvollinen, jos se myy tai maahantuo tavaroita tai palveluja liiketoiminnan muodossa. Verovelvollisuus on laaja, sillä lähtökohtaisesti kaikki tavaroiden ja palveluiden myynti on verollista, ellei arvonlisäverolaissa ole nimenomaisesti säädetty poikkeusta verottomuudesta.
Kaikkien alv-velvollisten pitää ilmoittautua alv-rekisteriin. Joissakin tapauksessa rekisteriin voi hakeutua myös vapaaehtoisesti. Vapaaehtoinen hakeutuminen tulee usein kyseeseen esimerkiksi liikevaihdoltaan pienissä yrityksissä tai kiinteistön vuokraustoimintaa harjoittavilla toimijoilla. Alv-rekisteriin voi ilmoittautua tai hakeutua jo siitä lähtien, kun arvonlisäverollista toimintaa varten ryhdytään tekemään hankintoja. Alv-rekisteriä ylläpitää Verohallinto.
Alv-rekisteriin merkittyjen yritysten tulee huolehtia asianmukaisista laskumerkinnöistä. Arvonlisäverotuksen laskutusvaatimuksista on kerrottu tarkemmin Verohallinnon ohjeessa.
Milloin arvonlisäveroa ei tarvitse maksaa?
Yritys ei ole arvonlisäverovelvollinen eli arvonlisäveroa ei tarvitse maksaa, kun yritystoiminta on pienimuotoista eli yrityksen liikevaihto on vähäistä, enintään 20 000 euroa kuluvana ja edellisenä kalenterivuonna.
Vähäisen liiketoiminnan harjoittajan ei tarvitse rekisteröityä alv-rekisteriin. Yritys voi kuitenkin hakeutua vapaaehtoisesti arvonlisäverovelvolliseksi, vaikka liikevaihtoraja ei ylittyisi. Jos yritys on vapaaehtoisesti hakeutunut arvonlisäverovelvolliseksi, sen on maksettava arvonlisäveroa, vaikka liikevaihto jäisikin rajan alapuolelle.
Vähäinen liiketoiminta määritellään liikevaihdon suuruuden perusteella. Yritys ole arvonlisäverovelvollinen, jos arvonlisäverolaissa tarkoitettu kuluvan ja edellisen kalenterivuoden liikevaihto on enintään 20 000 euroa.
Vähäistä liiketoimintaa määrittäessä on siis seurattava kahden vuoden liikevaihtoa eli sekä kuluvan että edellisen kalenterivuoden liikevaihtoa. Liikevaihto voi kumpanakin vuonna olla enintään 20 000 euroa. Liikevaihtoja ei siis lasketa yhteen. Esimerkiksi kun kuluva kalenterivuosi on 2025, myös edellisen kalenterivuoden 2024 liikevaihto saa olla enintään 20 000 euroa.
Jos yritys ei ole vähäisen toiminnan perusteella alv-rekisterissä, on vähäisen toiminnan rajan ylittymistä seurattava. Kun 20 000 euron liikevaihtoraja ylittyy, yrityksen on ilmoittauduttava arvonlisäverovelvolliseksi. Yritys merkitään alv-rekisteriin siitä hetkestä, kun raja ylittyy, ja velvollisuus suorittaa arvonlisäveroa alkaa ajankohdasta, jolloin liikevaihtoraja ylittyy.
Vaikka vähäisen toiminnan raja ei ylittyisi, liiketoimintaa harjoittava yritys voi hakeutua alv-rekisteriin vapaaehtoisesti.
Käänteinen alv eli käännetty arvonlisäverovelvollisuus
Arvonlisäverotuksessa lähtökohtana on, että verovelvollinen on palvelun myyjä, joka laskee ja maksaa veron. Käänteinen alv eli käännetty arvonlisäverovelvollisuus tarkoittaa, että vastuu arvonlisäveron laskemisesta ja maksamisesta on ostajalla eikä myyjällä. Tällöin myyjä laatii laskun ilman arvonlisäveroa, ja ostaja laskee ja maksaa veron.
Myyjän on varmistettava, milloin pääsäännöstä poiketen ostaja on arvonlisäverovelvollinen. Vaikka ostaja on velvollinen ilmoittamaan ja suorittamaan veron, myyjällä on aina laskunantovelvollisuus.
Käännetty arvonlisäverovelvollisuus on esimerkiksi rakentamispalvelujen myynnissä. Tarkoituksena on estää rakennusalan pitkissä aliurakointiketjuissa esiintyvää harmaata taloutta ja vähentää valtion verotulojen menetyksiä.
Miten arvonlisävero ilmoitetaan ja maksetaan?
Arvonlisävero ilmoitetaan ja maksetaan Verohallinnolle kuukausittain, neljännesvuosittain tai vuosittain. Aikataulu määräytyy sen mukaan, minkä mittainen yrityksesi verokausi on.
Arvonlisävero tulee ilmoittaa ja maksaa yleensä kuukausittain. Pidempään verokauteen voi hakeutua liiketoiminnan suuruuden perusteella. Jos liikevaihto on alle 100 000 euroa, voi verokausi olla neljännesvuosi. Jos liikevaihto on alle 30 000 euroa, verokausi voi olla neljännesvuosi tai vuosi.
- Jos verokausi on kalenterikuukausi, ilmoitus- ja maksupäivä on verokauden päättymistä seuraavan toisen kuukauden 12. päivä. Esimerkiksi maaliskuun arvonlisävero ilmoitetaan viimeistään 12. toukokuuta. Jos määräpäivä on lauantai tai pyhäpäivä, määräpäivä siirtyy seuraavaksi arkipäiväksi.
- Jos verokausi on neljännesvuosi, määräpäivä on verokauden päättymistä seuraavan toisen kuukauden 12. päivä.
- Jos verokausi on vuosi, määräpäivä on seuraavan vuoden helmikuun viimeinen päivä.
Alv-ilmoittamiseen ei voi saada lisäaikaa. Jos teet alv-ilmoituksen myöhässä, joudut maksamaan myöhästymismaksun. Alv-ilmoitus tehdään pääsääntöisesti sähköisesti OmaVero-palvelussa. Paperilomaketta voi käyttää vain poikkeustapauksissa.
Useimmiten yritykset tilittävät arvonlisäveron suoriteperusteen mukaisesti. Suoriteperuste tarkoittaa sitä, että yritys tilittää arvonlisäveroa, kun myyty tavara on toimitettu tai palvelu on suoritettu. Pienet yritykset (liikevaihto on alle 500 000 euroa) voivat tilittää arvonlisäveroa myös maksuperusteisesti.
Arvonlisäverokannat Suomessa
Arvonlisäverokannat eli alv-prosentit määrittävät, kuinka paljon kunkin tavaran tai palvelun arvonlisävero on. Yleinen alv-kanta Suomessa on 25,5 prosenttia. Tämä on useimpien tavaroiden ja palveluiden verokanta. Muita verokantoja Suomessa ovat 13,5 %, 10 % ja 0 % eli nollaverokanta.
Alennettu 13,5 % arvonlisäverokanta
13,5 prosentin verokanta on muun muassa
- kirjoilla,
- lääkkeillä,
- liikuntapalveluilla,
- henkilökuljetuksilla,
- majoituspalveluilla,
- elokuvanäytöksillä sekä kulttuuri- ja viihdetilaisuuksien sisäänpääsymaksuissa,
- elintarvikkeilla,
- ravintola- ja ateriapalveluilla sekä
- rehuilla.
Elintarvikkeiden 13,5 prosentin alv ei kuitenkaan koske alkoholijuomien tai tupakkatuotteiden myyntiä tai tarjoilua.
Alennettu 10 % arvonlisäverokanta
Alennettu 10 prosentin verokanta on sanoma- ja aikakauslehdillä.
Arvonlisävero 0 % eli nollaverokanta
Nollaverokannan alaista on esimerkiksi toiminta, joka on verotonta kansainvälistä kauppaa koskevien säännösten nojalla sekä eräiden vesialusten myynti, vuokraus ja rahtaus sekä niihin kohdistuvat työsuoritukset.
Arvonlisäverottomasta toiminnasta poiketen nollaverokannan piiriin kuuluvassa toiminnassa myynteihin kohdistuvien kulujen arvonlisäveron saa vähentää.
Yrittäjien jäsen, kirjaudu Jäsenpalveluun ja lue lisää arvonlisäverosta
- Kirjaudu sisään, ja pääset lukemaan arvonlisäveron vähennysoikeudesta, arvonlisäverottomasta toiminnasta sekä ulkomaankaupan arvonlisäverotuksesta. Saat vastauksen esimerkiksi siihen, milloin pienen yrityksen kannattaa hakeutua alv-rekisteriin vapaaehtoisesti.
- Jäsenenä saat aina apua maksuttomasta lakineuvonnastamme kysymyksiin arvonlisäverosta.
- Etkö ole vielä Yrittäjien jäsen? Liity nyt jäseneksi tästä!
TÄSSÄ MAKSUMUURI
Arvonlisäveron vähennysoikeus
Kun yrityksesi ostaa tuotteen tai palvelun toiselta arvonlisäverovelvolliselta, voit vähentää ostojen arvonlisäveron myyntien arvonlisäverosta. Vähennyksen voi kuitenkin tehdä vain silloin, kun tuote on hankittu vähennykseen oikeuttavaa liiketoimintaa varten.
Käytännön esimerkki: Kosmetologiyrittäjä myy arvonlisäverollisia kauneudenhoitopalveluja, kuten kasvohoitoja ja jalkahoitoja. Hän hankkii toimintaansa varten esimerkiksi voiteita ja naamioita, joita käyttää asiakastyössä. Yrittäjä saa vähentää näihin tarvikkeisiin sisältyvän arvonlisäveron siltä osin, kun hän käyttää tarvikkeita arvonlisäverolliseen toimintaan eli kosmetologipalveluihin. Käytännössä hän vähentää ostojen arvonlisäveron siitä verosta, jonka hän tilittää valtiolle myymistään palveluista. Jos osa tarvikkeista käytettäisiin myös muuhun kuin arvonlisäverolliseen toimintaan (esimerkiksi yksityiskäyttöön), yrittäjän tulisi pystyä osoittamaan, mikä osuus hankinnoista liittyy yritystoimintaan. Tällöin vähennys voidaan tehdä vain yritystoiminnan osuudesta.
Arvonlisäveroton toiminta
Arvonlisäverotuksen ulkopuolella on joitakin aloja. Näitä ovat esimerkiksi
- terveyden- ja sairaanhoito,
- sosiaalihuolto,
- yleissivistävä ja ammatillinen koulutus,
- korkeakouluopetus,
- tekijänoikeudet,
- rahoitus- ja vakuutuspalvelut sekä
- kiinteistöjen ja osakehuoneistojen myynti ja vuokraus.
Arvonlisäverottoman toiminnan piiriin kuuluvia myyntejä ei voi laskuttaa arvonlisäverollisina, eikä niihin kohdistuvien hankintojen arvonlisäveroa voi vähentää. Kuitenkin joissakin tapauksissa (kuten kiinteistöjen käyttöoikeuden luovutuksesta) voi hakeutua vapaaehtoisesti alv-rekisteriin.
Arvonlisäveroton toiminta tarkoittaa eri asiaa kuin ns. nollaverokannan alainen toiminta. Nollaverokannan piiriin kuuluvassa toiminnassa myynnit ovat arvonlisäverottomia, mutta niihin kohdistuvien kulujen arvonlisäveron saa vähentää. Tällaista toimintaa ovat esimerkiksi kansainvälistä kauppaa koskevien säännösten nojalla veroton toiminta sekä eräiden vesialusten myynti, vuokraus ja rahtaus sekä tällaisiin vesialuksiin kohdistuvat työsuoritukset.
Pienillä yrityksillä on alv-helpotuksia. Vähäisen toiminnan harjoittajan ei tarvitse rekisteröityä alv-rekisteriin, mutta vapaaehtoinen hakeutuminen rekisteriin on mahdollista. Hakeutuminen voi kannattaa esimerkiksi silloin, jos yritys ostaa arvonlisäverollista liiketoimintaa varten paljon arvonlisäverollisia tuotteita tai palveluja. Kun yritys on alv-rekisterissä, yrityksen ostojen arvonlisäveron saa yleensä vähentää.
Arvonlisäverolaskurilla voi laskea verottoman ja verollisen hinnan. Alv-laskurin avulla näet veron osuuden eri arvonlisäveroprosenttien mukaan.
Lue lisää: Arvonlisäverolaskuri – vero.fi
Arvonlisävero kannetaan jokaisesta tuotanto- ja jakeluketjussa tapahtuneesta myynnistä, mutta jokainen porras suorittaa valtiolle veroa vain siinä portaassa syntyneestä arvonlisästä. Näistä arvonlisistä kertyvä vero sisältyy kokonaisuudessaan lopulliseen kuluttajahintaan.
Veron kertaantuminen on käytännössä estetty vähennysoikeuden avulla eli tuotantopanosostoihin sisältyneen veron saa vähentää myynnistä suoritettavasta verosta.
Arvonlisäveron alarajahuojennus oli verohelpotus niille yrittäjille ja yrityksille, jotka kuuluivat alv-rekisteriin ja joiden tilikauden (12 kk) liikevaihto oli alle 30 000 euroa.
Alarajahuojennus poistui 1.1.2025 alkaen EU-sääntelyn vuoksi. Vuodelta 2024 alarajahuojennusta voi vielä hakea vuoden 2024 viimeisen verokauden arvonlisäveroilmoituksella. Mikäli yrityksesi verokausi on kuukausi ja sen tilikausi poikkeaa kalenterivuodesta, sinulla on oikeus hakea huojennusta lain voimaantuloa edeltävältä tilikauden osalta. Arvonlisäveron alarajahuojennusta voi hakea takautuvasti kolmen vuoden kuluessa siitä, kun huojennukseen oikeuttava tilikausi on päättynyt.
Lue lisää: Alarajahuojennus – vero.fi
Ulkomaankaupan arvonlisäverotus
Jos harjoitat ulkomaankauppaa, sinun on selvitettävä, miten myynti ja osto käsitellään arvonlisäverotuksessa. Selvitä esimerkiksi, aiheuttaako ulkomaankauppasi arvonlisäverovelvoitteita ulkomailla. Yrityksellä voi olla velvollisuus rekisteröityä alv-velvolliseksi myös muualla kuin Suomessa.
Kansainvälisessä kaupassa myyntien ja ostojen verokohtelu määräytyy myyntimaasäännösten perusteella. Myyntimaasäännökset ratkaisevat, millä valtiolla on verotusoikeus ja minkä maan arvonlisäverolainsäädäntöä sovelletaan. Suomen arvonlisäverolaissa todetaankin, että arvonlisäveroa suoritetaan Suomessa tapahtuvasta tavaran tai palvelun myynnistä, yhteisöhankinnasta tai maahantuonnista. Jos myyntimaa on Suomi, myyntiin sovelletaan Suomen arvonlisäverolakia ja myynnistä tilitetään Suomen vero.
Yhteisökauppa EU-maiden välillä
EU-maiden välillä tapahtuvaa alv-velvollisten välistä tavaroiden myyntiä kutsutaan yhteisömyynniksi ja ostoa yhteisöhankinnaksi. Tavaran myynti toiselle yritykselle on yhteisökaupassa yleensä verotonta. Verottomuuden edellytyksenä on, että tavara kuljetetaan Suomesta toiseen EU-maahan ja ostaja on arvonlisäverovelvollinen muussa EU-maassa kuin Suomessa.
Yhteisömyynnin ja -hankinnan tiedot on ilmoitettava arvonlisäveroilmoituksella. Yhteisömyynnin tiedot on lisäksi ilmoitettava arvonlisäveron yhteenvetoilmoituksella, jolla on Suomen alv-ilmoitusta tiukemmat määräajat.
EU:n ulkopuolelle tapahtuva vienti ja maahantuonti
Arvonlisäverotuksessa viennillä tarkoitetaan tavaroiden myyntiä EU:n arvonlisäveroalueelta sen ulkopuolelle. Maahantuonnilla tarkoitetaan vastaavasti tavaroiden tuontia EU:n ulkopuolelta EU:n alueelle.
Tavaroiden vienti on verotonta, jos tavara kuljetetaan suoraan EU:n alueen ulkopuolelle. Edellytyksenä on, että tavaran kuljetuksen tekee joko myyjä tai ulkopuolinen kuljetusliike myyjän tai ostajan toimeksiannosta. Jos kuljetuksen tekee ostaja omalla kuljetuskalustollaan, vienti on verotonta vain, jos ostajana on ulkomainen elinkeinonharjoittaja, joka ei ole Suomessa verovelvollinen.
Myynti EU:n ulkopuolelta olevalle, Suomessa ostoksia tekevälle yksityishenkilölle on verotonta. Kyse on matkailijamyynnistä eli ns. tax free -myynnistä.
Arvonlisäverovelvollisten rekisteriin merkitty myyjä ilmoittaa ja maksaa maahantuonnin arvonlisäveron Verohallinnolle. Jos maahantuoja ei ole arvonlisäverovelvollinen, maahantuonnin arvonlisäverotuksesta vastaa Tulli.
Palvelujen ulkomaankaupan arvonlisäverotus
Palvelujen myyntimaasäännökset määräävät, millä maalla on verotusoikeus ja minkä maan arvonlisäverolainsäädäntöä myyntiin sovelletaan. Palvelukaupassa myyntimaa määräytyy myydyn palvelun luonteen mukaan ja lisäksi sen mukaan, myydäänkö palvelu kuluttajalle vai elinkeinonharjoittajalle. Myyntimaan määräytymiseen vaikuttaa usein myös se, missä myyjän tai ostajan kotipaikka tai kiinteä toimipaikka sijaitsee.
Kun myynti tapahtuu Suomessa, myynnistä on maksettava Suomen arvonlisävero, ellei myyntiä ole erikseen säädetty arvonlisäverottomaksi. Veron suorittaa yleensä myyjä, jollei myyntiin sovelleta käännettyä verovelvollisuutta.
Kuluttajakauppa EU:ssa – One Stop Shop
Arvonlisäveron erityisjärjestelmä eli Mini One Stop Shop laajentui One Stop Shop -järjestelmäksi 1.7.2021. Nykyisin arvonlisäveron erityisjärjestelmät kattavat kaikki kuluttajille EU:ssa myydyt palvelut sekä tavaroiden etämyynnin EU:ssa sijaitseville kuluttajille.
Yritys voi käyttää arvonlisäveron erityisjärjestelmiä kansainvälisessä kuluttajakaupassa. Kun hoidat yrityksesi arvonlisäverovelvoitteet keskitetysti yhdessä EU-maassa erityisjärjestelmän kautta, sinun ei tarvitse ilmoittaa ja maksaa arvonlisäveroa jokaisen ostajan maahan erikseen.
Erityisjärjestelmät kattavat kaikki kuluttajille EU:ssa myydyt palvelut sekä tavaroiden etämyynnin EU:ssa sijaitseville kuluttajille. Myytävät palvelut voivat olla esimerkiksi henkilökuljetuspalveluja, tilaisuuksien pääsylippujen myyntiä tai ravintola- ja ateriapalveluja.
